Hae
Koivulan Emäntä

Näkymätön sairaus – Kroonisen sairauden voi unohtaa

Näkymätön sairaus on jännittävä, sillä päälle päin sen kantajaa voisi kuvitella aivan terveeksi. Ihmiseksi, jolla on kaikki on hyvin. Vailla huolen häivää. Kuoren alla piilossa, kuitenkin näkymätön sairaus saattaa tehdä tuhojaan. Tehdä kantajastaan väsyneen, ärtyisän ja hajamielisen. Täysin ilman näkyvää syytä. Silloin asiasta tietämätön voi kuvitella, että näkymättömän sairauden kantaja on vain laiska, ikävä luonteinen tai ei välitä muusta kuin omasta navastaan.

Näkymätön sairaus voi kurittaa kantajaansa monella tapaa. Sairauden oireet voivat olla traumatisoivia tai niin häpellisiä, ettei niistä halua puhua. Toisaalta oireistaan ja tuntemuksistaan kertovaa, voidaan pitää hulluna, koska mitään näkyvää syytä oireille ei ole.

Sinä vain kuvittelet kaiken! Eihän sinussa mitään vikaa ole.

Kuinka usein minäkin nuo lauseet olen kuullut. Toisinaan jopa uskon niihin. Varsinkin, kun oireet tuntuvat menevän ja tulevan. Ehkä tosiaan vain kuvittelen kaiken. Siksi nykyään mielelläni vaikenen.

Näkymättömän sairauden voi unohtaa

Joskus sairaus menee remissioon, silloin kantaja voi unohtaa koko taudin. Voi kuvitella, että on ihan niin kuin kaikki muutkin. Elää ilman huolen häivää.

Näin kävi minulle. Unohdin, että olen sairas. Tämä on hyvää aikaa, josta pitää nauttia, sillä sitä ei koskaan tiedä kauan tämä kestää.

Miksi siis kirjoitan tästä? Miksi puhun näkymättömästä sairaudesta? Siihen nyt kaksi syytä:

Ensimmäiseksi: Vaikka nyt on hyvä jakso, niin se ei tarkoita sairauden kadonneen. Esimerkiksi minulla se tarkoittaa jatkuvia kontrolleja sairaalassa sekä jatkuvaa itsestä huolehtimista. Hyvä jakso ei myöskään tarkoita sitä, että pysyvät oireet olisi mihinkään kadonnut. En edelleenkään voi syödä ihan mitä mieli tekee eikä tunto ole palautunut minun vasemmalle puolelleni. Olen vain oppinut elämään tämän asian kanssa, joten se ei vaikuta minun elämääni.

Toiseksi: Haluan tuoda omalta osaltani tietoisuuteen, että kaikki ei näy päälle päin. Ihmistä ei kannata tuomita heti. Eikä vielä hetkenkään päästä. Sillä joskus ihminen saattaa käyttäytyä omituisesti itsestä johtumattomasta syystä.

 

 

Miten sujuu #nobuy2019 -haaste?

#nobuy2019 haaste on osoittautunut yllättävän haastavaksi. Tiesin tämän olevan haastavaa, mutta näin haastavaa… Tästä minulla ei ollut mitään käsitystä. Viimeisen kuukauden ajan olen pohtinut todella paljon kulutustottumuksiani ja huomannut todella monen asian olevaan pielessä.

OSTAN HETKEN MIELIJOHTEESTa

Kun päätin ottaa osaa #nobuy2019 haasteeseen, huomasin ostavani todella paljon asioita hetken mielijohteesta. Haasteen aikana olen huomannut, kuinka kulutan hetkiä selaillen verkkokauppoja klikkailen tavaroita koriin. Normaalisti olisin useimmat ostokset viennyt loppuun saaakka, mutta nyt motivaatio pysyä ruodussa on voittanut.

 

OLEN KOUKUSSA VAATTEISIIN

Vielä kuukausi sitten saatoin väitttää, että etten juurikaan osta vaatteita. MIKÄ VALE! Minähän olen ostamassa niitä näköjään jatkuvasti. Ja siltikään minulla ei ole vaatikaapissa mitään päälle pantavaa. Olen elänyt jossain ihmeellisessä harhassa. #nobuy2019 haasteen myötä todellisuus on viimein valjennut minullekin.

 

OSTAN SOPIMATTOMIA VAATTEITA JA ASUSTEITA

Jokin asia voi näyttää hyvältä mallin päällä, mutta itselle ne eivät vain sovi. Tämän olen saanut todeta useasti. Ostan ilmeisen paljon sovittamatta ilman palautusoikeutta taikka postimyynnistä jaksamatta nähdä palautuksen vaivaa. Siellä ne vaaatteet ja asusteet sitten makaavat kaappini hyllyillä käyttämättä.

 

kirjat ovat heikkouteni

Olen aina ollut lukijatyyppiä. Rakastan kirjoja. Rakastan näköjään myös niiden shoppailua. Mikään muu ei sykähdytä minua niin kovasti kuin kirjakaupoissa pyöriminen uutuuskirjojen selailu. Jokainen kirja on oma seikkailunsa. En voi itselleni mitään…

Tunika ja legginsit

Kuukausi #nobuy2019 haastettaa takana

Kuukausi tosiaan on nyt kulunut ja kiellettyjä ostoksia on tullut tehtyä. Puolustukseksini sanon, että kaikki on tullut tarpeeseen.

Ostokset:

  • uusi ipad
  • bluetooth näppäimistö
  • suojakuoret tablettiin
  • 6 kirjaa
  • 2 neuletakkia

Ja kuten luvattu olen luopunut myös tavaroista. Olen tyhjentänyt vaatekaapistani prisman muovikassillinen rikkinäisiä vaatteita pois, vanhan tabletin annoin lapsille ja muutaman kirjan annoin eteenpäin.

Rehellisesti sanottuna, en olisi tarvinnut uutta tablettia, mutta koska minulla oli syntymäpäivä ja tabletti oli tarjouksessa sekä lapset olivat toivoneet tablettia omaan käyttöön, hairahduin. Olin myös haaveillut tabletista, johon saisi näppäimistön, ostin sen haaveilemani näppäimistön. Toki se tabletti tarvitsi uudet kuoret… joten luonnollisesti ne lähti mukaan.

Kirjoja minun on vaikeampi selittää. Lupasin etten ostaa kirjoja, jos ne saa lainattua. Hyi minua! Mutta jos se nyt yhtään auttaa, niin ostamani kirjat ovat ammattikirjallisuutta ja ne ovat alansa perusteoksia. Eli ne on ihan hyvä omistaa omassa kirjahyllyssä.

Noita neuletakkeja en voi mitenkään puolustella. Olin heikko. Ne oli todella hyvässä alessa ja niille jäi hintaa yhteensä vain 32€. En todellakaan olisi niitä tarvinnut, mutta minkäs sitä itselleen voi.

Kaiken kaikkiaan olen melko tyytyväinen suoritukseeni. Varsinkin kun mietin, mitä kaikkea olisin ostanut ilman haastetta. Ensi kuussa tulen rikkomaan haastetta kenkien osalta, sillä huomasin etten omista yhtäkään ehjää paria kevätlenkkareita.

<3 Kati